Jazz-viikko meni melkoisessa pyörityksessä, mutta muutaman kerran ehdin katsomaan millaista meininkiä kadulla näkyy. Ilmaiskonserteista kävin katsomassa Siiri Nordinin ja The Giant Leapin. Varsinkin The Giant Leap oli hyvä. Siiri Nordin ei muutenkaan ole suosikkini, mutta raahauduinpa sen kuitenkin katsomaan. Oli tarkoitus mennä katsomaan Stellakin, mutta jätin avaimet sisälle kämppään ja se meni sitten ohi oven avausta odotellessa.
R:n kanssa juhlittiin molemmat nimipäiviä heinäkuun lopulla ja sitä piti juhlistaa kakulla. Isoa kakkua ei kannattanut tehdä, joten kaupan valmistorttupohja sai kelvata. Siihen vain täytteet päälle ja hyvää tuli.
Kahdestaan ei saatu kuitenkaan koko kakkua tuhottua, joten siitä jäi vielä tarjottavaa, kun iskä ja P tuli käymään vierailulla kesälomalla. Tuliaisiksi toivat kasvin, joka ainakin vielä on hengissä. Minä en todellakaan osaa pitää kasveja hengissä, joten katsotaan kuinka kauan tuo säilyy.
Minäkin päätin kokeilla Södera-sukkia. Niiden aloittaminen keskellä yötä ei ehkä ollut paras idea, mutta mitäpä sitä innostusta siirtämään. Meinasi olla puikot mutkalla, kun yritin ymmärtää mitä ohjeissa sanotaan. Kyllä se vihdoin ja viimein välähti, mutta aikaa siinä meni. Siihen on syynsä miksi en yleensä tee mitään ohjeista, minä kun en niistä mitään ymmärrä.
Lankoja on tullut tässä kesän aikana hamstrattua, pitäisi kehitellä niille vain jotain kohdetta. Vihreää Rose Mohairia tuli ostettua 4 kerää, mutta ne varmaan kuluu nopesti kunhan keksin mitä tekisin. Kotiväkeä ostin sekä sinisen ja vaaleanpunaisen. Sininen on jo käytössä Södera-sukissa. Vaaleanpunainen saa varmaan saman kohteen, jos saan vielä joskus nuo Söderat valmiiksi. Ja tietenkin vielä muutama kerä ihan perus 7veikkaa. Vaaleanpunainen on ilmeisesti poistumassa, joten sitä vielä muutama ylimääräinen :)
Vauvan tossut:
Malli: Vihreät on alkuperäisesti tehty jonkun mallin mukaisesti, mallista vain ei enää ole minkäänlaista muistikuvaa. Noi isommat on sitten tehty pienin muunnelmin alkuperäisistä. Vieläkään en pidä lankojen päättelystä, joten näissä versio 2 sitä ei katkaistu. Myöskin kärki ja pohja on tehty eri tavalla.
Lanka: Vihreä 7veikka ja Novita Kolibri.
Puikot: Ei kovin hyvää muistikuvaa, mutta luultavasti 3.5mm.
Villatossut:
Malli: Suuri Käsityölehti 11-12/2007. Muuten ohjeen mukaan, mutta virkattu reuna on erilainen. Eikä kukkia ole :)
Lanka: Novita Isoveli
Puikot: Muistaakseni 6mm (ja 4mm koukku)
Virkattu pipo:
Malli: Omasta päästä. Tarkoituksena vain päästä eroon langoista.
Lanka: 7veikka
Koukku: 4mm
Matonkudelaukku:
Malli: omasta päästä.
Menekki: Tätä on vaikea arvioida. Kävin hakemassa Kontista 2 rullaa ja loppujen lopuksi leikkasin kuteen vielä puoliksi.
Koukku: 5mm
Hintaa tälle laukulle taisi tulla materiaaleista noin 3 euroa. Olen tähän laukkuun aika tyytyväinen. Siitä tuli ihan sen näköinen kuin kuvittelinkin.
Juhannuskin vierähti ohi aika huomaamatta. Perjantai-illan olin töissä ja viikonloppu meni löhöillessä. Nukkumatti kiersi aika kaukaa lauantain ja sunnuntain välisenä yönä ja illalla aloitettu 24 katsominen kestikin läpi yön sunnuntai-iltapäivään. Mutta sitten alkoikin jo väsyttää.
Juhannuksen jälkeen päästiin vihdoin ja viimein myymään mansikoita ja vaikka muutama ensimmäinen päivä onkin ollut aika pilvisiä ja sateisia on mansikoita silti mennyt ihan mukavaa tahtia. Kahtena ensimmäisenä päivänä sekoilin kassakoneen kanssa, mutta kolmas päivä meni jo ilman virheitä.
Kurkku on kipeä nyt jo viidettä päivää ja vihdoin keksin mikä on vikana. Angiina! Ensimmäiset neljä päivää ainoa oire oli kipeä nieleminen, mutta tänään oli aamulla jo muutenkin sairas olo. Sitten ei muuta kuin terveyskeskukseen aamulla. Lääkärille en päässyt, mutta terveydenhoitaja otti vastaan. Imusolmukkeet on turvoksissa, nielu punoittaa, korvat on tukossa, yskittää ja silmiä ärsyttää. Mahtava olo. Kuumetta ei sentään ollut, mutta eipä sitä ole minulla koskaan muutenkaan. Olisi antanut sairaslomaa, mutta sanoin ettei nyt ehdi. Sanoi, että jos ensi viikolla on vielä kipeä niin täytyy mennä lääkärille. Ohjeet levosta ja puhumattomuudesta romukoppaan, minä menen töihin. Onneksi töitä ei ole kuitenkaan kuin 4-5 tuntia päivässä. Särkylääkkeitä ja Bafucinia hain kuitenkin apteekista, koitetaan josko ne toimisi. Hitto, miksen voinut olla sairas 2 viikkoa sitten.
Minunkin piti saada tällaiset ihanat reikä tossut. Ja tottakai vaaleanpunaiset. Oikeaa kokoa sain kaivaa hetken aikaa ja nämä ovat 37. Hitsi en edes muista, koska olisin saanut 37 sopimaan jalkaani. Näissä taitaa olla jokin erilainen kokotaulukko. Aitoja en toki ostanut, mutta ei nämä kaikista köykäisimmätkään ole. Ja koristeita piti tietenkin saada. Ja ei, en maksa niistä 2,50€/ kipale, joten matka vei Tiimarin kautta. Sieltä mukaan tarttui 12 kärpässientä yht. 50 senttiä. Kelpaa minulle. Ja ovat nämä jo herättäneet ihmetystä. Kyllä näillä kelpaa kuljeksia!
Lisäys:
Sairastelu meni ohi eikä tarvinut mennä lääkärille. Mikä lienee pöpö olikaan.
Ei olleet nuo kärpässienitossut kovin kestävät, alkoi sienet tipahdella, jos tökkäsi tossun johonkin.
Mistähän sitä taas aloittaisi, viime kirjoituksesta on taas ehtinyt vierähtää tuokio jos toinen.
Viimeinen kouluviikko oli melkoista hässeliä. Maanantaina oli enkun koe ja se meni ihan penkin alle ja sain kurssista ykkösen. Koko kurssi oli oikeastaan aika tyhmä joten en ole hirveän pettynyt. Tiistaina oli terapeuttisen harjoittelun teoriakoe ja se meni ihan kohtuullisesti ainakin omasta mielestä, tuloksia en vielä tiedä. Keskiviikko oli onneksi vapaa ja ehdin vielä harjoitella terapeuttisen harjoittelun käytännön kokeeseen. Sain myös soiton työhaastatteluun ja koska oli perjantaina lähdössä pohjoista kohti, oli torstai ainoa sopiva päivä. Oma käytännön koe oli onneksi, tai epäonneksi, jo aamulla. Luulin ensin että se meni ihan hyvin, mutta palautteen jälkeen tuli epäonnistunut olo. Tein tyhmiä virheitä, ja vaikka se läpi menikin, niin en ole tyytyväinen. Täytyy odotella kuitenkin vielä tuloksia.
Mikä onkaan parempaa kuin lähteä ostoksille tuollaisen jälkeen? Tämä shoppailu ei kuitenkaan ollut päähänpisto vaan tarvitsin paidan iskän viisikymppisille. Oli muuten vaikeaa löytää sopivaa. En halunnut paitapuseroa ja muutenkin kaupat oli täynnä tyhmännäköisiä paitoja. Onneksi sopiva kuitenkin löytyi. Sitten vielä kotiin syömään ennen työhaastatteluun lähtöä. Työhaastatteluun piti mennä bussilla tunnin verran ja haastattelu kesti vartin verran ja kerkesin sitten heti seuraavalla bussilla takaisin Poriin. Perjantaina oli vielä kommunikaatio kurssin viimeinen tunti. Uskomatonta, että sitä kurssia on jatkunut ihan syksystä asti. Kymmenen aikaa hyppäsin junaan ja Oulussa olin alku illasta. Kyllä tuntui matka pitkältä. Kaupungilla kävellessä sain puhelun mansikkafarmilta että sain sen työn.
Lauantaina oli sitten iskän kekkerit ja hauskaa oli. Kukaan muu ei uskaltautunut laulamaan karaokea joten minä ja H lauleskeltiin jotta väki pääsi tanssahtelemaan. Setä halusi testata myös minun tanssitaidon eikä uskonut kun sanoin ettei siitä mitään tule. Taas sitten todistettua ettei minusta tanssijaksi ole. Kamalaa räpeltämistä jalat solmussa J
Oulusta matka jatkui Liminkaan mummolaan. Kävin mummon mukana katsomassa fysioterapia käyntiä. Oli mukavaa ja kyllä siitä sai aika paljonkin irti, varsinkin hieronta osuudesta. Ja kaiken lisäksi sain ilmaiseksi hoitopöydän. Poriin asti se ei nyt ainakaan vielä matkustanut. Sitä ei kukaan jaksaisi kantaa seiska kerrokseen. Muutaman kerran ehdin sitä kuitenkin jo kokeilla. Muutama vapaaehtoinen kun löytyi hierontaan. Viikon verran laiskottelin vielä Vihannissa ja muutama viimeinen päivä alkoikin olla jo melko tylsiä. Kaksi viikkoa lomailua pohjoisessa oli ihan tarpeeksi tältä erää.
Tässä kaupungissa yksi kuntolaatikko ei riitä vaan jokainen haluaa oman ja siitä seurauksena on tämä. Ja koska tuossa hökkelissä on väliseinäkin, noita laatikoita on yhteensä kuusi seinää.
Sitten voidaankin aloittaa esittelemällä koulu eli Samk:in sosiaali- ja terveysalan yksikkö.
Sitten raatihuone ja tämän täytyy kyllä olla yksi näteimmistä paikoista kesä aikaan kun puisto kukoistaa.
Joskus olen kuullut, että Vihannin Ukonkantti on yksi Suomen karmeimmista rakennuksista. No tässä teille vieläkin karmeampi, en ymmärrä kuka tällaisen on suunnitellut.
Tämä kivikirkko ja oikeastaan sen koko ympäristö ihan Kokemäenjoen rannalla on kaunista aluetta.
Porin puuvilla tehdas, joka toimii nykyisin yliopistokeskuksena.
Ja Kirjurinluoto, jossa tänä kesänä järjestetään niin RMJ kuin Pori Jatsitkin.
Tilanne voi toki olla toinen tänä päivänä, mutta aika hauska kyltti sinänsä. Ei se kyllä auta kuinka monta kilometriä sitä tietä on, jos ne on nykyisessä kunnossa.
Ja tämä on yksi parhaimmista puolista asuntoni sijainnissa. Lentokoneita saa katsella joka päivä ja unelmoida istuvansa itse kyydissä...
Backstreet Boys - Lift Me Up
Sonata Arctica - Tallulah
- että vahvuus löytyy jokaisen sisältä. karkit vain auttavat selviämään hiukan pidemmälle.
