Ystävänpäivä alkoi aamulla liikuntatunnilla, kun käytiin spinningissä. Hauskaa oli ja tuntui sellaiselta tunnilta, joilla voisi käydä useamminkin. Välillä meinasi tuntua, ettei jaksa enää, mutta jostain aina löytyi lisää virtaa. Hetken aikaa menee, että oppii säätämään vastusta ja tuntemaan kuinka kauan tietyllä vastuksella jaksaa polkea. Seisaaltaan poljettaessa vastus saa olla aika paljon suurempi kuin istualtaan. Mukavaa lajissa on se, että vastus säädetään oman tuntemuksen mukaan eikä vaihteita vaihtaen kuten tavallisessa pyöräilyssä.

Pienen lepotauon jälkeen lähdettiin viettämään iltapäivää vaihtareiden kanssa. Lumen puutteesta johtuen hiihtoa ei voitu harrastaa ja ohjelma oli pistetty uusiksi. Ensin lämmiteltiin ystävänpäivän kunniaksi halihipalla ja sitten opeteltiin sauvakävelyä. Alkulämmittelyn jälkeen saatiinkin jo ensimmäinen haaste: kuinka saada sauvat käteen? Pienen miettimisen ja sauvojen pyörittelyn jälkeen saatiin kaikille loppujen lopuksi sauvat paikoilleen. Vielä pieni tekniikkatuokio ja ei muuta kuin metsään. Kävelyn jälkeen vaihdettiin lajia ja pelattiin mölkkyä. Suurta suomalaista talvipeliä, vai? Muutaman kerran päästiin laskemaan myös liukurilla, muutama mäen rinne kun oli jäässä. Jäinen maa kyllä tuntui takamuksessa eikä Teletapeista tuttua uudestaan-tunnetta tullut.