Tänään mietittiin koulussa mikä on saanut meidät hakeutumaan opiskelemaan fysioterapiaa. Kahta samanlaista vastausta ei tietenkään tullut. Itsekin aloin ajattelemaan mikä oikeastaan sai minut kiinnostumaan fysioterapiasta. Mieleen tuli ysi luokan opon tunti, jolloin tehtiin AVO-ohjelmaa. Sitten piti ottaa selville asioita näistä ammateista. Fysioterapeutti oli yksi näistä kärki ammateista yhdessä kotitalousopettajan kanssa. Fysioterapia sai kuitenkin kiinnostumaan enemmän. Ehkä se miksi tämä on jäänyt niin hyvin mieleen on kuitenkin itse opon kommentti luettuaan minun paperini. Ei jäänyt ollenkaan epäselväksi mitä mieltä oli minun mahdollisuuksista vihjaistuaan, että "sinne on todella vaikea päästä sisään". Rivien välissä lukee "unohda koko unelma". Tässä sitä kuitenkin ollaan, ja koen todellakin löytäneeni sen ammatin mitä haluan.

Tällä hetkellä on menossa yksi parhaimmista kursseista, hieronta. Kukapa ei nauttisi puolen tunnin rentouttavasta hieronnasta koulupäivän aikana. Taitaa olla kyllä ihan oma vika, että tässä tietokoneen edessä tulee istuttua kauan ja hartiat on melko jumissa.

Nyt alkoi myös henkilökohtainen kuntokuuri. Tavoitteena on juosta kesällä 2009 marathon, ja sen mukaan täytyy nyt saada taas liikunta säännölliseksi. Eilisen lenkin jäljiltä onkin nyt reidet melko jumissa, edellisestä lenkistä kun ehti kulua jo kuukausi. Vielä lisää venyttelyä, niin eiköhän se tästä vielä parane.